11/01/2015

Synttäri vierailu


Kävimme eilen juhlimassa ystäväni tyttären ensimmäistä syntymäpäivää. Kerrankin pääsimme lähtemään juhliin ilman minkäänlaista hammasten kiristystä. Yleensä joko lahjan hankkiminen, oikeanlaisten vaatteiden löytäminen, myöhästyminen, meikki, hiukset, kortin tekeminen, tai mikä milloinkin aiheuttaa kiristyneitä hermoja. Eilen oli kuitenkin toisin. Lahja oli hankittu jo aiemmin tällä viikolla ja paketoin sen juhlia edeltävänä päivänä. Kortinkin tein samalla valmiiksi, joten sekin oli eilen jo poissa päiväjärjestyksestä. 
 

 
Nämä paljastuivat synttäri lahja paketista


Lahjan paketointiin en tällä kertaa jaksanut ihan hirveästi panostaa. Yleensä teen kaikenlaisia paketointi viritelmiä, koska kaunis lahjapaketti on kiva saada. Samoin kuin kaunis, itse tehty kortti on kiva saada. Yleensä näen monta tuntia vaivaa kortin tekemiseen, mutta nyt tein tuollaisen ihan suht nopean ja helpon. Jotenkin välillä tuntuu, että täytyy laskea rimaa. Yleensä minulla on suuret suunnitelmat ja kriteerit korteille ja paketeille, mutta näyttihän tuo menevän noinkin. Synttäri sankari tuskin muistaa saamaansa lahjan paketointia, koska on vielä niin pieni. Toivottavasti lahjan sisältö oli mieleinen pienelle päivänsankarille.


Pikku V:n vaatteet olin miettinyt jo valmiiksi. Laitoimme hänelle päälle bodyn, jossa oli mukana beesi liivi ja jalkaan mustat suorat housut. Ehkä hieman liian hienoa normaaleihin synttäri pippaloihin, mutta kun niitä vaatteita ei ollut käytetty kertaakaan. Kohta edessä siintää jo seuraavaan vaate kokoon siirtyminen, joten ajattelin että tuleepahan niitäkin käytettyä edes kerran.

Itsellenikin löysin vaatteet ensimmäisellä sovitus kerralla. Tämä on siis historiaa! Näin ei yleensä koskaan tapahdu. Olin ostanut jokunen kuukausi sitten kirppikseltä mekon, joka mielestäni sopi tähän tarkoitukseen todella hyvin. Kaivon sen kaapista ja se ei ollut edes juurikaan ryppyinen, joten laitoin sen päälle ja se oli siinä. Suihkussa jo vähän etukäteen mietin, että jos tämä kyseinen vaate on vain vähän ryppyinen, niin sen laitan päälleni. En tietenkään tähän omaan vaate showhun muistanut valmistautua jo edeltävänä päivänä ja tietenkään vaatteiden silittämiseen ei olisi ollut aikaa, joten onneksi sitä ei tällä kertaa tarvinnut edes tehdä. Eilen minulla oli ylläni valkoinen mekko, jossa oli hopea langalla koristettuja raitoja. Jalassa oli tummansiniset sukkahousut. Kaulakoruksi valitsin läpinäkyvistä helmistä ja valkoisesta nauhasta tehty helminauha. Korvissa minulla oli läpinäkyvät zirkonia korvikset ja rannekoruina toimivat aina niin ihanat nomination korut. Tässä ihan kuvina tämä minun synttäri vierailun asukokonaisuus.




Synttäri sankari oli ilmeisesti hieman kipeänä, mutta jaksoi jonkin aikaa touhuta Pikku V:n kanssa. Minusta on kiva käydä synttäri juhlissa ja muissa pippaloissa, mutta jotenkin mielestäni on ikävää mennä kylään paikkaan jossa joku on kipeänä. Oma periaatteeni on aina ollut se, että jos meillä sairastetaan, niin asiasta ilmoitetaan. Jos henkilö ei halua silloin tulla kylään, niin se on ihan ok. Itse nimittäin en mielelläni kyläile paikassa, jossa on joku kipeänä. He eivät tietenkään tästä ilmoittaneet ja sankarin tauti oli pahimmassa vaiheessa (tauti alkanut vasta ja niin kiukkuinen, kuumeinen, röhäinen ja räkäinen pieni tyttönen). Lapsethan tietenkin nuolevat kaikki samoja leluja, joten tautia odotellessa. Ei siinä mitään, mutta kun tämä ei ole ensimmäinen kerta. Aiemminkin olemme kyläilleet heillä niin, että he eivät ole kertoneet olevansa kipeitä ja kappas me olemme tulleet sopivasti sen jälkeen kipeiksi. Tiedän että taudeilta ei voi mitenkään välttyä ja niitä tulee jos on tullakseen, mutta mielelläni en mene niitä hakemalla hakemaan paikasta, jossa joku on oikeasti kipeänä. Sairaan lapsen kanssa elo ei myöskään ole sieltä helpoimmasta päästä, saatikka sitten jos itse sairastat samalla. Ääk, olen minä vähän tautikammoinen. Monet ystäväni tämän tietävät ja ilmoittavat jos ovat kipeinä, silloin kun olisimme tapaamassa. Tämä kyseinenkin ystäväni kyllä tietää tästä pienestä tautikammostani, mutta eipä juurikaan vaivaudu etukäteen ilmoittelemaan ja sehän tässä vähän välillä ottaakin päähän. Hänen kanssaan olen myös sopinut aiemmin, että jos sairastetaan, niin mielellään ilmoitetaan. Sinänsä ymmärrä kyllä sen, että nyt hänellä oli varmasti paljon parempaakin tekemistä, kun alkaa meille ilmoittelemaan asiasta. Silti se vähän harmittaa. Muuten oli kyllä ihan hauskat syntymäpäivä juhlat.

Kerkesimme jopa haravoimaan aamupäivällä rivitalomme yleiset alueet kahdestaan M:n kanssa, joten tämä kiireetön ja tuskaton juhliin lähtö oli kyllä todellista historiaa. Pikku V oli innoissaan mukana haravoimassa... Noh, hän hoiti tätä pihan syksy kuntoon laittoa omalla tyylillään, ihmettelemällä pihallamme olevia autoja ja tutkiskelemalla kaikkea jännää, mitä pihalta löytyi. 



Mitäs piditte minun asukokonaisuudesta?

Entäs kuinka te blogin lukijat suhtaudutte tähän kipeänä kyläilemiseen? Onko teistä ihan ok kyläillä paikassa, jossa joku on kipeänä, vai harmittaako kyläily tällaisessa kyläpaikassa? Entäs ilmoitatteko te kylään tulijoille, että teillä sairastetaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti